Sotien jälkeinen historiankirjoitus on tulkinnut marraskuusta 1941 kesään 1942 asti kestäneet kotiuttamiset siten, että työvoiman irrottaminen puolustusvoimista talouselämän palvelukseen edellytti aseissa olevan kenttäarmeijan uudelleenjärjestelyä ja Tulkinta luokin mielikuvan, jonka mukaisesti sotatoimien johtamisessa operatiiviset kysymykset olivat jääneet työvoimatarpeiden varjoon. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on luoda aiempaa hienosyisempi ja syvällisempi kuva työvoimatarpeiden ja operatiivisten näkökohtien välisistä suhteista syksystä 1941 kesään 1942