Armas Launiksen (1884–1959) Seitsemän veljestä (1913) on ensimmäinen suomalainen koominen ooppera. Launis laati libreton teokseen Aleksis Kiven romaanin pohjalta. Ooppera oli hyvin kunnianhimoinen yritys nuorelta säveltäjältä ja Launis ryhtyi melkoisen haasteeseen. Kiven romaani on kirjoitettu osittain vuoropuheluksi ja on muodoltaan hyvin moderni. Uransa alkuvaiheessa ollut säveltäjä teki yli neljätuntisen esikoisoopperansa draamallisesti vaikeasti käsiteltävästä aiheesta. Launis onnistuikin luomaan omaperäisen musiikkidraamallisen sanonnan, jolle ei ollut suoranaista kansainvälistä vastinetta. Launis oli ensimmäinen, joka alisti suomen kielen palvelemaan luonnonmukaista resitatiivia. Vaikka Launiksen oopperalla ei ole sellaista merkitystä suomalaisessa oopperataiteessa kuin Kiven romaanilla kaunokirjallisuudessa, on annettava arvo Launiksen ennakkoluulottomalle uudistuspyrkimykselle, joka oli läpi uran näkyvillä hänen säveltäjäpersoonassaan. Sävelkielen muuntuminen oopperasta toiseen oli poikkeuksellisen huomattavaa. Oopperan kokonaisuutta on sanottu hajanaiseksi ja sen on moitittu kantavan huonosti juonellisesti ja psykologisesti loppuun asti. Aikalaisarvostelijat moittivat Seitsemän veljeksen orkesteriosuutta liian vakavahenkiseksi suhteessa hullunkurisia käänteitä sisältävään tekstiin.

Soitinnus: 3332/4331/21/1/jouset + solistit

Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma. Ms.Mus.Launis 1.