Bertel Gripenberg

s. 10.9.1878 Pietarissa k. 5.5.1947 Ruotsin Sävsjössä Bertel Gripenberg toimi kirjailijana, lähinnä lyyrikkona, 1900-luvun alkupuoliskolla. Hän oli oman aikansa arvostetuin suomenruotsalainen runoilija. Vaikka Gripenberg oli muodon ja tekniikan puolesta taitava, hän oli sekä runo- että yhteiskuntanäkemyksiltään vanhoillinen ja perinteitä vaaliva. Gripenbergin varhainen tuotanto koostuu intohimoisista rakkausrunoista, joita hänen aikanaan pidettiin rohkeina, esimerkkinä hänen kokoelmiensa Vida vägar (1904) ja Gallergrinden (1905) runot. Seurasi ajanjakso, jota pidetään Gripenbergin vahvimpana; eettisyys oli hänelle tuolloin tärkeää. Esimerkkinä tästä on kokoelma Aftnar i Tavastland (1911). Suomen sisällissota toimi inspiraation lähteenä muun muassa runokokoelmalle Under fanan (1918), jossa ihannoidaan sotaa ja demonisoidaan punaisia. Tämä yhdistettynä Gripenbergin demokratian- ja kansanvallanvastaisuuteen on vaikuttanut siihen, että hän näyttäytyy erittäin kiistanalaisena historian hahmona. Gripenberg julkaisi vielä usean runokokoelman, esimerkkinä Sista ronden (1941). Vuonna 1925 hän julkaisi salanimellä Åke Erikson modernistista runoutta parodioivan teoksen Den hemliga glöden (1925), joka paljasti tekijästään ehkä tahattomasti uusia puolia. Kääntäjänäkin toiminut Bertel Gripenberg oli yksi aikakauslehti Euterpen perustajista. Lisätietoja: Biografiskt lexikon för Finland), Svenska litteratursällskapet i Finland (2014), URN:NBN:fi:sls-4677-1416928957283

----