Pappis- ja virkamiessuku Alopaeuksen ensimmäiseksi tunnetuksi jäseneksi on historiankirjoissa mainittu Kerimäen Naukkarilassa 1500-luvulla asunut Tuomas Kettunen. Suvun menestyksellinen pappis- ja virkamiesura Ruotsin ja Venäjän vallan alaisuudessa alkoi jo seuraavasta sukupolvesta, kun edellä mainitun poika Andreas Thomae Kettunius toimi Jääsken kappalaisena ja Andreas Thomaen poika Bartholdus Andreas kohosi jo saman pitäjän kirkkoherraksi 1812.

Sukunimeksi kreikankielinen väännös Kettusesta (alopeks = kettu) otettiin oppineisuuden merkiksi käyttöön yhden sukuhaaran osalta 1600-luvun lopulla. Myöhemmin vuonna 1772 kuningas Kustaa III aateloiman lääninkamreeri, kollegiasessori Johan Alopaeuksen jälkeläiset kantavat nimeä Nordenswan ja osa suvun jäsenistä on sittemmin suomentanut nimensä takaisin muotoon Kettunen tai suvun kantaisää kunnioittaen Tuomas-Kettunen.