Haku

Gadolin-Hällströmin sukuarkisto koostuu kahden Suomen sivistyshistoriaan monella tapaa vaikuttaneen suvun jäsenten asiakirjoista. Varsinais-Suomesta lähtöisin oleva Gadolin-suku ja alunperin Länsi-Ruotsista, Hälsingborgin lähistöltä oleva Hällström-suku yhdistyivät avioliiton kautta vuonna 1826. Molemmat suvut ovat tuottaneet monta merkittävää jäsentä, pääosin pappis-ja tiedemaailmasta tunnettuja.

Gadolin-suvun tunnetuimmat edustajat ovat luonnontieteilijä ja Turun piispa Jacob Gadolin (1719-1802) ja hänen vanhin poikansa Turun Akatemian kuuluisa kemian professori ja luonnontutkija, lukuisten ulkolaisten yliopistojen ja tieteellisten seurojen kunniajäsen ja muun muassa Suomen Talousseuran perustajajäsen Gadolin (1760-1852). Myös Jacob Gadolinin toinen poika Gustaf Gadolin (1769-1843) on tunnettu etevänä kielitieteilijänä ja teologina. Lisäksi suvun luonnontieteellis-teologista perimää vahvistaa Johan Gadolinin äidinisä Johan Browallius, niin ikään tunnettu luonnontutkija ja Turun piispa.

Hällström-suvun tunnetuimmat edustajat ovat Ilmajoen kappalaisen Carl Hällströmin kaksi vanhinta poikaa, everstiluutnantti ja maamme kartografian uranuurtaja Carl Peter Hällström (1774-1836) ja Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston fysiikan professori Gabriel Hällström (1775-1844). Hän toimi myös useaan otteeseen Akatemian ja yliopiston rehtorina, muun muassa vuosina 1827-1832, jolloin yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin. Hänen jälkeläisensä aateloitiin isän ansioista vuonna 1830 nimellä af Hällström.

Molemmat luonnontieteilijäsuvut yhdistyivät mainittuna vuonna 1826, kun Johan Gadolinin tytär Hedvig Elisabet avioitui Gustaf Gabriel Hällströmin kanssa. Akatemian luonnontieteen opetus olikin parinkymmenen vuoden ajan apen ja vävyn hallussa. Gadolin-Hällström-sukuihin liittyvät läheisesti Vihdissä sijaitsevat Kourlan ja Olkkalan kartanot, jotka olivat suvun hallussa vuosina 1814-1918. Olkkalan arkistosta (Coll.275) on Kansalliskirjastossa oma kokonaisuutensa.