Haku

Ihminen ja luonto


Kansalliskirjaston uusi näyttely Ihminen ja luonto esittelee ihmisen ja luonnon suhdetta sekä luontoa koskevien käsitysten kehittymistä neljän klassisen elementin eli maan, veden, ilman ja tulen näkökulmasta. Näyttelyssä eri luonnontieteiden asiantuntijat tarkastelevat elementteihin liittyvää tutkimusta sekä mielikuvia Kansalliskirjaston kokoelmien ja muutamien tiede- ja kulttuurilaitoksista saatujen lainaesineiden avulla.

Tälle sivulle olemme koonnet digitaalisia maistia näyttelystä. Tervetuloa myös Kansalliskirjaston galleriaan tutustumaan kirjoihin ja esineisiin. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/ihminen-ja-luonto-nayttely-avaa-nakokulmia-suomalaisen-luontosuhteeseen

Muokattu: 13.9.2021
Hakutulos 1

De i Finland synliga stjernornas lägen, förtydligade genom berättelser ur Kalevala : Suomessa näkywien tähtien asemat, selitettyinä kuwilla Kalewalan mukaan Näytä tarkat tiedot

Suomessa näkyvien tähtien asema selitettynä kuvilla Kalevalan mukaan
i Finland synliga stjernornas läge förtydligadt genom bilder ur Kalevala dikten
Kartta
1882
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Tuntemattomaksi jäänyt tekijä yritti opettaa tähdistöjä korvaamalla niiden nimet Kalevalasta poimituilla nimillä. Esimerkiksi metsästäjä Orionin paikalla on seppä Ilmarinen ja Andromeda-neidosta on tullut Saaren neito Kyllikki. Tähtikuvioiden muodot noudattelevat kuitenkin klassista perinnettä.

Tallennettuna:
Hakutulos 2
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Pariisin Kuninkaallisen Tiedeakatemian rahoittamalla tutkimusretkellä 1736 –1737 tehtiin Tornion ja Pellon välillä geodeettisia mittauksia, joiden avulla voitiin määrittää yhtä astetta vastaavan meridiaanikaaren pituus. Tulos osoitti, että maapallo on hieman litistynyt navoiltaan, eli sen halkaisija on napojen välillä hieman lyhyempi kuin päiväntasaajalla. Tulos vahvisti myös Newtonin painovoimateoriaa.

Tallennettuna:
Hakutulos 3
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Elias Til-Landz oli Turun akatemian lääketieteen professori. Vuonna 1673 häneltä valmistui ensimmäinen Suomen luontoa käsittelevä julkaisu: Turun seudun kasviluettelo, jossa oli mukana noin viisisataa kasvia. Vuonna 1683 julkaistu täydennetty laitos sisälsi myös monien kasvien suomen- ja ruotsinkieliset nimet. Til-Landz julkaisi myös valikoiman kasveja esittäviä puupiirroksia erillisenä niteenä; kyseessä oli ensimmäinen Ruotsin valtakunnassa julkaistu kasveja esittävä kuvateos.

Tallennettuna:
Hakutulos 4
Kartta
1899
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Suomen kartasto oli maailman ensimmäinen kansallinen kartasto. Maantieteellisen merkityksen lisäksi sillä oli poliittista arvoa. Sen toivottiin kohottavan Suomen kansainvälistä mainetta tiedettä tukevana länsimaisena sivistysvaltiona. Lisäksi kartaston avulla vahvistettiin käsitystä Suomen kansallisesta ja alueellisesta erityisyydestä vastauksena venäläistämistoimille.

Tallennettuna:
Hakutulos 5
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Finland framstäldt i teckningarin viimeisenä kuvana on Lennart Forsténin piirros Aavasaksasta. Aavasaksan maine perustui sieltä avautuvien komeiden näkymien ohella siihen, että se oli Lapin eteläisin paikka, jonne pääsi helpoimmin ihailemaan keskiyön aurinkoa. Sen mainetta lisäsi de Maupertuis´n johtama retkikunta, joka teki Tornionjokilaaksossa geofysikaalisia mittauksia 1836–1837.

Tallennettuna:
Hakutulos 6
Kirja
1905
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Järnefeltin toimittama ja Venny Soldan-Brofeldtin kuvittama oppikirja nojasi vahvasti agraarin Suomen kuvastoon. Lukemaan oppivat lapset tavasivat kertomuksia maanviljelystä ja puutarhan viljelyksestä. Kirjan sivuilla seikkaili myös kotieläimiä, ihmisiä uhkaavia petoja sekä apinan, tiikerin ja jalopeuran kaltaisia eksoottisempia eläimiä avartamassa lasten luonnontuntemusta.

Tallennettuna:
Hakutulos 7
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Luontosuhdetta kuvaavat opettavaiset sadut olivat merkittävässä osassa satukirjatraditiota 1800-luvun lopussa. Lasten kuvakirjassa luontoa kuvattiin kaunistelematta: se toi elannon, mutta myös koetteli ihmisiä. Luonto oli kalavesiä, omenia ja mansikoita, mutta myös sadon vievää hallaa ja kotieläimiä uhkaavia petoja.

Tallennettuna:
Hakutulos 8
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

"Tämä kuvasto, jonka useista hyvistä lähteistä olemme koonneet, on tarkoitettu yhtä hyvin koulun kuin kodon tarpeeksi. Samoin kuin koulu-opetuksessa sovelias kokoelma kuvia on hyödyllinen ja tarpeellinen niin arvelemme tämmöistä kirjaa tervetulleeksi myös kaikissa kodeissa, joissa luontoa rakastetaan."

Tallennettuna:
Hakutulos 9

De Venere in sole visa die 6 Junii anni 1761 Näytä tarkat tiedot

Dissertatio de Venere in sole visa die 6 Junii anni 1761, quam venia ampliss. facult. philos. in Reg. Acad. Aboënsi publice examinandam sistunt auctor Andreas Planman astron. docens ad Reg. Acad. Upsal. et respondens Johannes Carström, Aboa-Fenno. Die XXIII. Februarii anno MDCCLXIII. h. a. m. c.
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Turun akatemian fysiikan professori Anders Planmanin väitöskirjassa De venere in sole visa käsitellään Venus-planeetan kulkua auringon editse 6. kesäkuuta 1761. Planman oli tehnyt havaintoja ylikulusta Kajaanissa. Näitä tuloksia maailmanlaajuisesti vertailemalla voitiin auringon ja planeettojen etäisyyksiä laskea ensi kertaa tarkasti. A. Åkermanin kaiverrus.

Tallennettuna:
Hakutulos 10

De arte picem destillandi in Ostrobotnia Näytä tarkat tiedot

Tiärtilwärckningen i Österbotn, korteligen beskrifwen, och genom en gradual disputation, under professorens i naturkunnigheten, och Wetenskaps Academiens ledamots, herr Carl Fridric Mennanders inseende, utgifwen af Eric Juuelius, österbotninge. Den 13. junii, år 1747. Sedermera af auctorn ifrån latin på swenska efter befallning öfwersatt, och något ändrad samt tilökt, til trycket befordrad.
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Turun akatemian fysiikan professori Carl Fredrik Mennanderin ohjaamassa väitöskirjassa De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1752) käsitellään tervanpolttoa. Teos ilmestyi sekä ruotsiksi että saksaksi. J. H. Seeligerin kaiverrus.

Tallennettuna:
Hakutulos 11

N.J.K. [Nyländska jaktklubben] 1861 - 1911 : Middag å Societetshuset den 14 juli 1911. Näytä tarkat tiedot

N.J.K. [Nyländska jaktklubben] 1861 - 1911 : Middag å Societetshuset den 14 juli 1911.
Teksti
1911
Kansalliskirjasto - Doria
Tallennettuna:
Hakutulos 12
Kirja
1895
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Luonnolla on ollut tärkeä osa suomalaisessa matkailumarkkinoinnissa. Mainoksissa toistuvat kuvat villinä kuohuvista koskista, erämaasta ja hohtavista hangista. Matkailutuotteena luonto on tarjonnut puitteet virkistäytymiselle ja terveyttä edistävälle liikunnalle.

Tallennettuna:
Hakutulos 13
Kuva
1917
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Suomi-neito oli suosittu hahmo postikorteissa 1900-luvun taitteessa. Tässä hänet on kuvattu järvimaisemaa vasten. Suomessa on 168 000 puolta hehtaaria suurempaa järveä, ja 1800-luvulta lähtien se on tunnettu tuhansien järvien maana.

Tallennettuna:
Hakutulos 14

Anemometrum novum Näytä tarkat tiedot

Dissertatio philosophica sistens anemometrum novum: quam consentiente celeberrima facultate philosophica in Regia Universitate Auraica, sub moderamine, viri maxime reverendi atque celeberrimi d:ni Jacobi Gadolin, s.s. theol. doct. et scient. natur. prof. reg. et ord. Acad. Reg. Scient. Sv. membr. Pro licentia adeundi gradum magisterii in philosophia publicae censurae qua par est modestia submittit Nicolaus Hieltt. Nicol. fil. Aboa-Fenno, in auditorio majori die XIX. Martii anni MDCCLX. H. a. m. c
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

1700-luvulla ilmaa ja säätä alettiin havainnoida ja mitata järjestelmällisesti. Niclas Hjeltin puolustama ja Jacob Gadolinin kirjoittama väitöskirja esittelee laitetta tuulen voimakkuuden mittaamiseksi.

Tallennettuna:
Hakutulos 15
Kirja
1860
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

”Tarpeellisten ja hyödyllisten koulu-oppien sekaan on epäilemättä kasvioppi luettava. Se tarjoaa samassa sielun, kun ruumiinki voimille hyvinkin sopivaa ja otollista harjoitusta, eikä kun moni muu oppi-aine yksipuolisesti ainoastaan edellisille.”

Flora Fennica on Elias Lönnrotin kokoama ensimmäinen suomenkielinen kasvio. Kasvilajien rakenteen kuvailussa Lönnrot käytti laajasti uusia, usein itse kehittämiään suomenkielisiä käsitteitä.

Tallennettuna:
Hakutulos 16
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Eläinsuojeluaate vetosi erityisesti säätyläisnaisiin, joille se tarjosi tilaisuuden yhteiskunnalliseen toimintaan. Constance Ullner (1856–1926) oli Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen kantava voima ja hyödynsi kansainvälisiä verkostojaan välittääkseen tietoa eläinsuojelusta Suomessa.

Tallennettuna:
Hakutulos 17
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Suomen ensimmäinen eläinsuojeluyhdistys perustettiin 1874 Helsinkiin ja paikalliset yhdistykset edesauttoivat aatteen leviämistä muualle maahan.

Tallennettuna:
Hakutulos 18
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Topelius oli yksi varhaisista eläinsuojelun johtohahmoista. Liike oli sivistyksellinen ja kohdistui sekä eläimiin että ihmisiin: eläinten paremman kohtelun uskottiin kehittävän suomalaisen rahvaan moraalia ja oikeudentajua. Topeliusta ilahdutti naisten aktiivisuus, koska heitä ”helposti kaikki liikuttaa”.

Tallennettuna:
Hakutulos 19
Kansalliskirjasto - Doria
Muistiinpano:

Katoja aiheuttavat hallat ymmärrettiin Jumalan rangaistukseksi synneistä. Muisto ankarista hallavuosista säilyi rahvaan parissa muun muassa arkkiveisuissa, kuten tässä suuria kuolonvuosia (1695–1697) kuvaavassa tekstissä.

Tallennettuna: