TY  - GEN
TY  - GEN
T1  - Jätekompostilannoitusten vaikutus maahan ja kasveihin monivuotisessa peltokokeessa
T2  - Artikkelit
JF  - Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote
SP  - 1
OP  - 7
A1  - Tontti, Tiina, kirjoittaja
A1  - Palojärvi, Ansa, kirjoittaja
A1  - Heinonen-Tanski, Helvi, kirjoittaja
A1  - Halinen, Arja, kirjoittaja
A1  - Karinen, Päivi, kirjoittaja
LA  - fin
YR  - 2008
UL  - https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/arto.016643854
AB  - Yhdyskuntien orgaanista jätettä kompostoimalla syntyy stabiloitua lannoitus- ja maanparannusainetta. Ne voisivat olla käyttökelpoisia peltoviljelyssä, mutta niiden käyttöön on arveltu liittyvän raskasmetalli- ja hygieniariskejä. Luonnonmukaisesti hoidetussa peltokokeessa käytettiin teollisesti kompostoituja hyvälaatuisia jätekomposteja kolmesti kuuden vuoden viljelykierrossa. Kompostityyppien raaka-aineet olivat 1) synty-pistelajiteltu yhdyskuntien biojäte, 2) syntypistelajitellun yhdyskuntabiojätteen ja mädätetyn puhdistamolietteen seos, ja 3) naudanlannan ja oljen seos. Koeasetelma oli osaruutukoe 4 toistolla, jossa pääruudussa oli levitystaso ja osaruudussa kompostityyppi. Vuonna 2000 perustetun kokeen viljelykierto oli suojavilja / apila-heinä / apila-heinä / ohra / peruna / suojavilja. Keväisin ja ennen kompostilevityksiä (vuosina 2000, 2004 ja 2005) otettiin näytteet maasta ja käytettävistä komposteista. Kasvinäytteet otettiin kunkin sadonkorjuun yhteydessä ja maanäytteet joka syksynä. Komposti- ja maanäytteistä analysoitiin ravinteiden ja raskasmetallien kokonais- sekä liukoiset pitoisuudet. Komposteista ja maasta määritettiin hygieniaindikaattoreita ja maan mikrobiston kokonaismäärää ja - aktiivisuutta kuvaavia muuttujia. Kompostilannoitus annettiin peltoviljelykasvien ravinnerajoitusten mukaisesti, jolloin ravinnepitoisuuksiltaan vaihtelevien kompostien levitysmäärät olivat eri vuosina 3- 50 t/ha. Vaikka kompostien kypsyys vaihteli paljon, niiden laatu oli verraten hyvä. Kompostien kokonaistypestä alle 13 % oli keväällä levityksen aikana liukoisessa muodossa. Biojätekompostissa tuli kasvien käyttöön enemmän typpeä, kun taas biojätepuhdistamolietekompostissa oli paljon kokonaisfosforia mutta hyvin vähän liukoista fosforia. Jätekompostien raskasmetallipitoisuudet ja peltoon levitetyt määrät olivat suuremmat kuin lantakompostilla, mutta EU:n luomutuotantoon kelpaavan talousjätekompostin raskasmetallipitoisuudet ylittyivät vain biojätepuhdistamolietekompostin kuparin ja sinkin pitoisuudessa. Hygieniaindikaattorien pitoisuudet komposteissa olivat alhaisia ja ne ilmensivät kompostointiprosessin tehon vaihtelua eri vuosina. Maan ravinnepitoisuudet muuttuivat vähän kompostilannoitusten seurauksena, ainoastaan lantakomposti nosti liukoisen kaliumin pitoisuutta. Hygieniaindikaattorien ja maan mikrobiologisten ominaisuuksien perusteella maan laadun heikentymistä ei havaittu. Maan mikrobiologinen toiminta jopa hieman tehostui. Jätekompostien käytöllä ei kuitenkaan havaittu olevan voimakkaita maanparannusvaikutuksia, osittain alhaisten kompostimäärien ja osittain maan hyvän luontaisen viljavuuden vuoksi. Lähes kaikki kompostikäsittelyt lisäsivät levitysvuosien kasvisatoa lannoittamattomaan kontrolliin verrattuna. Tulosten perusteella ainakin valikoituja yhdyskuntajäteperäisiä komposteja voitaisiin hyödyntää lannoitteina ja maanparannusaineina ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
NO  - Maataloustieteen päivät 2008
ER  -