TY - GEN TY - GEN T1 - Kala - ympäristövastuu monimutkaisessa kentässä T2 - Artikkelit JF - Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote SP - 1 OP - 6 A1 - Silvenius, Frans, kirjoittaja A1 - Mäkinen, Timo, kirjoittaja A1 - Grönroos, Juha, kirjoittaja A1 - Kurppa, Sirpa, kirjoittaja A1 - Tahvonen, Raija, kirjoittaja A1 - Kankainen, Markus, kirjoittaja A1 - Vielma, Jouni, kirjoittaja A1 - Silvennoinen, Kirsi, kirjoittaja A1 - Setälä, Jari, kirjoittaja A1 - Kaustell, Salla, kirjoittaja A1 - Hartikainen, Hanna, kirjoittaja LA - fin YR - 2012 UL - https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/arto.015361009 AB - Suomessa kasvatetun kirjolohen pääasialliset ympäristövaikutukset tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemässä yhteistyöhankkeessa 2009-2012. Tutkimus suoritettiin elinkaariarviointimenetelmällä ja tutkitut kvantitatiivisesti lasketut ympäristövaikutusluokat olivat rehevöityminen, ilmastonmuutos ja happamoituminen. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite oli päivittää kymmenen vuoden takaiset tutkimustulokset (Seppälä ym. 2001). Tutkimustarve tiedostettiin, koska ennakolta tiedettiin kalankasvatuksen rehevöittävän kuormitusten pienentyneen johtuen rehun käyttömäärien pienentymisestä suhteessa kasvatettuun kalamäärään sekä rehujen kehityksestä. Saaristomeren ja Ahvenanmeren kalankasvatus poistettiin Suomen ympäristöministeriön vaatimuksesta Itämeren pahimpien ympäristökuormittajien niin kutsutulta hotspot-listalta Itämeren suojelukomission Helcomin 18.-19.11.2002 Tukholmassa pidetyssä kokouksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös osoittaa kirjolohen kasvatuksen kehittämismahdollisuudet, vertaamalla erilaisten tuotantomenetelmien ympäristövaikutuksia. Kirjolohen kasvatuksen elinkaarisia ympäristövaikutuksia verrattiin myös ravitsemuksen kannalta muiden vaihtoehtoisten tuotteiden ympäristövaikutuksiin. Tässä vertailussa erityistä huomiota kiinnitettiin tuotteiden erilaiseen ravintosisältöön, nimenomaan kirjolohen sisältämiin arvokkaisiin omega3-rasvahappoihin. Elinkaariarvioinnissa huomioitiin kasvatetun kirjolohen tuotejärjestelmän toiminnot sisältäen rehun tuotantoketjuun kuuluvien alkutuotannon panostuotannon, raaka-aineiden viljely- sekä kalastusprosessin, rehun valmistusprosessin, poikaslaitoksen toiminnot, kasvatustoiminnat, erilaisten raaka-aineiden sekä rehun kuljetukset, pakkausten valmistuksen sekä kalan fileoinnin. Vertailtavien lihatuotteiden rajaukset tehtiin yhteneväisiksi ja siten vertailukelpoisiksi kirjolohen kanssa. Tärkein havainto oli se, että rehevöittävät päästöt olivat suhteessa tuotettuun kalamäärään vähentyneet vuosina 2002-2009 26 % johtuen sekä rehujen että ruokintatekniikan kehittymisestä. Elinkeinon absoluuttiset päästöt olivat pienentyneet noin 10 %. Muiden muutosten arviointi on vielä kesken, mutta rehun kulutusmäärä suhteessa kasvatettuun kalamäärään (rehukerroin) oli pienentynyt noin 10 %, mikä vaikuttaa hiilijalanjälkeen, happamoitumiseen ja primaarienergian kulutukseen. Hiilijalanjäljeksi saatiin fileetonnia kohti 4060 kg CO2-ekv/t ja rehevöittäviksi päästöiksi 38,6 kg PO4-ekv/t. Huomattava mahdollisuus vähentää kirjolohen kasvatuksen rehevöittäviin päästöihin havaitiin olevan tutkimustulosten mukaan Itämeren kalan käyttäminen kirjolohen ravintona. Tällöin ravinteita poistuisi Itämerestä kalastuksen mukana enemmän kuin mitä kirjolohen kasvatuksessa päätyy vesistöön. NO - Maataloustieteen päivät 2012 ER -