Hakutulokset
- Siirry edelliselle sivulle
- Näytetään 28551 - 28600 / 36 703
- Siirry seuraavalle sivulle
https://www.doria.fi/bitstrea...403433_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...403433_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f403433.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...403432_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...403432_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f403432.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090785.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Venäjän Euroopan puoleisen pohjoisosan kartta, jossa Suomen alue näkyy Venäjän luoteisena naapurina. - 1 kartta : vär. ; 47,8 x 58,5 cm, lehti 50,5 x 62,7 cm. - Mittakaava [N. 1: 3350000]. - Myös teoksessa: Atlas Universel, Par M. Robert Geographe ordinaire du Roy, et Par M. Robert De Vaugondy son fils Geographe ord. du Roy, et de S. M. Polonoise, Duc de Lorraine et de Bar, et Associe de L’Academie Royale des Sciences et belles Lettres de Nancy ... 1757. A Paris, Chez Les Auteurs ... Boudet Libraire Imprimeur du Roi
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031280
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20080777.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...80777_10.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_9.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_8.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_7.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_6.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_5.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...080777_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Von Wrightin taitelijaveljeksistä Wilhelm v. Wright (1810-1887) muutti Ruotsiin 18-vuotiaana avustaakseen vanhempaa veljeään Magnusta SKANDINAVIENS FÅGLAR -teoksen (ks. kohde 258) valmistamisessa. Wilhelm jäi pysyvästi Ruotsiin ja ryhtyi työskentelemään Kuninkaallisen tiedeakatemian piirtäjänä. Vuonna 1836 alkoi ilmestyä laaja kalakuvasto SKANDINAVIENS FISKAR, johon hän oli laatinut kuvat ja eläintieteilijät C. U. Ekström, B. F. Fries ja C. J. Sundevall kirjoittaneet tekstit. Tästä teoksesta tuli v. Wrightin kuvitustöistä merkittävin ja korkeatasoisin. Myöhemmin v. Wright toimi Bohuslänin kalastuksentarkastajan virassa, mutta halvaantui loppuelämäkseen yli kolmenkymmenen vuoden ajaksi.
Till "Fänrik Ståls sägner" tolf teckningar Näytä tarkat tiedot
https://www.doria.fi/bitstrea...20042196.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Robert Wilhelm Ekman (1808-1873) oli Tukholmassa ja Pariisissakin opiskellut taidemaalari, joka kehitti Suomen taide-elämää ja erityisesti taidekoulutusta. Hänen monipuoliseen tuotantoonsa kuului kirkkotaidetta, kansankuvausta ja muinaissuomalaisia aiheita, joista tunnetuin on Ylioppilastaloon sijoitettu Väinämöisen soitto. Ekman tutustui myös Runebergiin ja kuvitti hänen aiheitaan, tässä pienessä kuvateoksessa Vänrikki Stålin tarinoita.
https://www.doria.fi/bitstrea...981472_5.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981472_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981472_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981472_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981472_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f981472.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
https://www.doria.fi/bitstrea...981471_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981471_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981471_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...981471_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f981471.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
https://www.doria.fi/bitstrea...419999_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419999_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419999_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419999_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f419999.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
https://www.doria.fi/bitstrea...419998_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419998_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419998_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419998_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f419998.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
https://www.doria.fi/bitstrea...419997_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419997_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419997_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419997_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f419997.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
Välskärin kertomuksia. 1 jakso, Kuninkaan sormus ; Miekka ja Aura ; Tuli ja vesi Näytä tarkat tiedot
https://www.doria.fi/bitstrea...419996_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419996_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419996_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...419996_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f419996.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Zacharias Topeliuksen Fältskärns berättelser oli alkanut ilmestyä jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa vuonna 1851. Viisiosainen teos julkaistiin kirjoina vuosina 1853-1867. Tämä suosittu romaanisarja kertoo Suomen ja Ruotsin historiasta Kustaa II Aadolfin ajoista Kustaa III:n aikoihin asti. Vaiherikkaissa tarinoissa suuret historialliset tapahtumat ja aikakaudet elävöityvät yksilöiden elämänkohtaloiden kautta. Suomen osuus Ruotsin valtakunnan historiassa nousee tärkeään asemaan. Kyseinen VÄLSKÄRIN KERTOMUKSIA on Juhani Ahon suomennos seitsemännestä ruotsinkielisestä painoksesta. Teoksen ovat kuvittaneet Albert Edelfelt ja Carl Larsson.
Wanhain Suomen maan Piijspain, : ja kircon esimiesten latinan kielised laulud Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002031290
https://www.doria.fi/bitstrea..._fv07073.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Vuonna 1582 oli ilmestynyt latinankielinen laulukokoelma Piae cantiones, jonka oli koonnut Rostockissa opiskellut Theodoricus Petri Rutha ja toimittanut Jacobus Petri Finno. Laulujen sanat ja sävelmät olivat pääosin keskiaikaista alkuperää, ja kotoisin Manner-Euroopasta sekä Pohjoismaista. Ruthan kokoelmaa pidettiin kuitenkin liian katolishenkisenä julkaistavaksi, ja tästä syystä Finno muokkasi sen uskonpuhdistuksen hengen mukaiseksi. Laulujen sisältöä korjailtiin, ja vanhoja sanoja ja sisältöjä muuteltiin. Tämän kokoelman suomenkielisen käännöksen laati Maskun kirkkoherra Hemmingius Henrik eli Maskun Hemminki. Laulut, joita kaikkiaan on 74, oli tarkoitettu kirkon ja koululaitoksen käyttöön. Laulujen aiheina ovat ihmisen maallisen elämän kurjuus ja katoavuus, raamatun tapahtumat, joulu tai luonnon herääminen kevääseen. Laulukokoelma on tärkeä musiikkihistoriallinen dokumentti, joka todistaa Suomen keskiaikaisesta lauluperinteestä sekä varhain muualta Suomeen tulleesta kulttuuriperinteestä.
Magnus Ducatus Finlandiae Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002041317
https://www.doria.fi/bitstrea...20090604.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090946.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090957.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Jak. Juteinin oma-tekoisia sanan-laskuja Näytä tarkat tiedot
https://www.doria.fi/bitstrea...20090955.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090947.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090954.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090959.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090951.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090950.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090953.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090949.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090965.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090964.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090960.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090944.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002041325
https://www.doria.fi/bitstrea...20043253.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...404310_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...404310_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...404310_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...404310_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...04310_4b.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemää veljestä jatkokertomukseksi vuoden 1864 Maiden ja merien takaa -lehteen, mutta hanke raukesi. Ennakkomainos omakustanteena painettavasta romaanista nähtiin Kanervala-runokokoelman takakannessa ja Suometar-sanomalehdessä loppuvuodesta 1866. Mikäli ennakkotilaajia tulee kylliksi, luvattiin "Seittemän miestä. Ilosteleva elämänkertomus seittemästä veljestä Hämeen metsissä" -nimisen romaanin ilmestyvän jouluksi 1867. Tilaajia ei kuitenkaan tullut riittävästi ja niin kirjailija muokkasi vielä käsikirjoitusta ja tarjosi sitä 1869 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Sen runoustoimikunta kiitti romaanin kansanluonteen nerokasta kuvausta ja katsoi että "isänmaiselle kirjallisuudelle olisi suureksi vahingoksi, jollei sitä painon kautta saataisiin yleiseen luettavaksi". Romaanin laajuuden takia SKS yritti ensin saada Viipurin Suomalaista Kirjallisuudenseuraa kustantajaksi, mutta epäävän vastauksen jälkeen julkaisi romaanin neljänä vihkona Novellikirjastossaan keväällä 1870. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist katsoi Finlands Almänna Tidningin arvostelussaan romaanin olevan suomalaisen "rahvaan ilkeää häpäisyä" ja lukijoiden viskaavan "inhoten kirjan luotaan". Seitsemän veljeksen vihkopainos on nykyisin harvinainen, sillä 500 kappaleen painoksesta jaettiin ennakkotilaajille ja tekijänkappaleina vajaa kolmannes. Loput arkit oli tarkoitus sitoa yhdeksi niteeksi, mutta Ahlqvistin arvostelun takia pyydettiin julkaisemista suosittaneen SKS:n runoustoimikunnan lisälausuntoa, joka luettiin ääneen seuran kokouksessa. Toimikunta toivoi, ettei seura loukkaisi heitä luulemalla, että he säikähtäisivät Ahlqvistin "hillitsemätöntä parkunaa" ja ilmoittivat eroavansa runoustoimikunnasta jos SKS "alentuu välikappaleeksi" Ahlqvistin Kiveen kohdistamaan vainoamiseen. Niinpä SKS päätti kesäkuun 1870 kokouksessaan julkaista kirjan ja laittaa siihen runoustoimikunnan lausunnon esipuheeksi. Lausunto oli kuitenkin kiusallinen sekä Ahlqvistille että kirjallisuuden seuralle, joten sitä ei voinut sellaisenaan julkaista. Kaivattiin myös lisäselvitystä romaanin "peri-ajatuksesta". Professori Fredrik Cygnaeus, joka oli aikaisemmat romaania kiittävät runoustoimikunnan lausunnot laatinut, oli jo käsityksensä romaanin ansioista kahdesti esittänyt ja katsoi että niiden pitäisi riittää. Aleksis Kivi pyysi kirjeessä Kaarlo Bergbomilta että Cygnaeuksen vastine Ahlqvistille julkaistaisiin ja piti selvänä että romaani tulee kirjakauppoihin, mutta näin ei käynyt. B. F. Godenhjelm totesikin Kirjallisessa Kuukauslehdessä keväällä 1871, että seura näyttää säikähtäneen Ahlqvistin kritiikin "tyhjästä melusta". Kirjailija oli tuolloin jo mielenhäiriöiden takia Helsingin Uudessa klinikassa ja joutui sieltä Lapinlahden sairaalaan. Hän kuoli Tuusulassa vuoden 1872 lopussa. Sanomalehtien muistokirjoituksissa vaadittiin Seitsemän veljeksen julkaisemista ja vasta tämän jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja J. V. Snellman laati Cygnaeuksen tekstiä muokaten ja täydentäen esipuheen ja romaani tuli yhtenä niteenä kirjakauppaan keväällä 1873. Kansallisromaanin asemaan noussutta Seitsemää veljestä on painettu pitkälti yli miljoona kappaletta ja se on käännetty lähes 40:lle kielelle. Siitä on tehty lukemattomia teatterisovituksia. Aleksis Kivi kirjoitti teoksensa hanhensulkakynällä, mutta käsikirjoitus ei ole säilynyt.
Om foglarnes flyttningsvägar Näytä tarkat tiedot
https://www.doria.fi/bitstrea...090912_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...090912_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...090912_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090912.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
[2], 200 s. : taul. ; 22 cm + 1 karttaliite. - Karttaliite: Öfversigt af foglarnes litorala flyttningsvägar i Europa och Asien. (22 x 45 cm) - Nimiösivulla myös: Med en karta. Akademisk afhandling, som med tillstånd af filosofiska fakulteten vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland till offentlig granskning framställes ... i hist.-filologiska lärosalen den 9 Maj 1874 p. v. t. f. m.
https://www.doria.fi/bitstrea...20090956.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090958.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...091302_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...091302_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...091302_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20091302.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090961.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090962.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090952.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090948.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...20090945.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002051338
https://www.doria.fi/bitstrea...619_maps.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_15.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_14.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_13.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_12.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_11.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_10.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_9.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_11.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_8.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_7.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_6.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_5.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...2_578791.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...1_578791.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...78791_10.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_9.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_8.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_7.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_6.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps16.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps15.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps14.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps13.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps12.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps11.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_5.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...9_maps10.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps9.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps8.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps7.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps6.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps5.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps3.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps2.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...19_maps1.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea...578791_4.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
Sir Robert Dudleyn arvokas karttateos Dell ́Arcano del Mare, osat I-III, on varhaisin koko maapallon kattava merikartasto. Se on myös ensimmäinen merikartasto, joka on laadittu Mercatorin projektion mukaan. Kartastoon on koottu yhteen kaikki silloinen tietämys merenkulusta. Se sisältää merenkulun ja navigoinnin teoriaa, laivanrakennusta ja astronomiaa käsittelevät tekstiosuudet, 145 merikarttaa sekä 180 kuvaliitettä, joiden tekijänä on tunnettu kaivertaja Antonio Francesco Lucini. Kaiverrukset, joiden tekemiseen Lucini oli käyttänyt 12 vuotta, ovat poikkeuksellisen hienolaatuisia, kuten teoksen muukin painotyö. Dudleyn kartasto kuuluu Kansalliskirjaston A. E. Nordenskiöldin karttojen ja kartografisen kirjallisuuden kokoelmaan, joka on liitetty ainoana suomalaisena kohteena Unescon Memory of the World –rekisteriin.
Codex Salmiensis Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201002091349
https://www.doria.fi/bitstrea...lmiensis.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._fv07282.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f436681.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f436684.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f469226.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f469227.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f477021.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f505668.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f470727.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
https://www.doria.fi/bitstrea..._f497999.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121657
https://www.doria.fi/bitstrea..._f493874.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121658
https://www.doria.fi/bitstrea..._f493873.pdf (Kansalliskirjasto - Doria)